Kisu in memoriam

Siskon 14½ -vuotias katti kuoli viime viikolla. Lähetin siskolle osanottokortin ja täytyy myöntää, että tunsin oloni hiukan kummalliseksi kun seisoin postissa korttihyllyn edessä ja yritin löytää kauniin ja asiallisen kortin, jossa ei kuitenkaan ole liikaa muistovärssyjä. Sillä kyseessähän oli siis kissa. Joku "Herran huomaan on hän päässyt nyt" olisi tuntunut vähän liian kornilta, koska kyseessä oli kuitenkin kissa.

Sisko oli ihan mielissään kortista, sillä katti oli varmaankin vähän lapsen asemassa jos nyt ei korvikkeena. Ja kyllä mustakin tuntui aika apealta ajatella, ettei sitä harmaata karvapalloa enää ole. Toisaalta otus oli jo vanha ja huonossa kunnossa, että sille oli ihan hyvä päästä toisaalle jatkamaan hiirenpyyntiä.