Se oli kuralammikoiden kuningas.
Se loikki huhtikuun
kuralätäköissä
ja etsi leskenlehtiä.
Kuralammikoiden kuningas,
pieni ja pyöree.
Keltaisia kukkia
pienissä kourissaan
se otti huhtikuun vastaan.
6.9.2007
Lapsi
Lapsi runotorstain aiheena ei inspiroi minua yhtään, ei edes vaikka semiaktiivisesti yritän raskaaksi tulla. Tällaisen olen kuitenkin kirjoittanut vuonna 1993. Vähän kevätaurinkoa syksyn harmauteen...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Inspiroimattomuudesta huolimatta teit elämänmakuisen runon! Kuralammikoiden kuningas on oiva vertaus lapsiin.
Ellei lasta niin lapsuus kuitenkin.
Kyllähän vanhojakin saa kierrättää, varsinkin jos näin hyviä. Onnea sen pikkuisen kanssa.
Runotorstaissa on se hyvä puoli, että vaikka itseä tietty aihe ei aluksi inspiroi, voi sitten lukea muiden runot ja huomata, kuinka monenlaisia yhdestä sanasta saa aikaan.
Tämä kierrätys osui nappiin!
Elegia, alkuperäinen inspiraation lähde oli huhtikuu, jonka annoin tuolle runolle nimeksikin. En jaksa muistaa miten lapsi eksyi mukaan, mutta hyvä niin.
Helanes, lapsuuspa hyvinkin. Mulla se ainakin jonkun aikaa kulminoitui juuri noihin kuralätäköihin. :)
Emppu, kiitos. Sekä kommentista että kannustuksesta.
Tiivi, totta. Aiheen luettuani ajattelin löytäväni herkkiä ja hempeitä lapsen- ja äitiydenylistysrunoja, mutta skaala onkin ollut niin laaja, etten olisi ikinä osannut kuvitella.
Oh-show-tah hoi-ne-ne, joskus aina kannattaa kierrättää vaikka näin pääsinkin aika helpolla.
Akka hakkaa kässii yhtee, tykkäsin!!!
Mainio runo. Ja lapsi on lapsi on kuka mikä tahansa, ei se oma synnytetty. Kyllä runon saa niinku saitkin aikoinas tulemaan. upea.
Lähetä kommentti