Millään en jaksaisi aloittaa päivää.
Avata konetta.
Käynnistää ohjelmaa.
Työkaveri tuo vastapaistetun leivän.
Torstai-aamun vitutus haalenee,
viilenee yhdessä leivän kanssa.
Olen eläissäni kirjoittanut noin 350 runoa, mutta edellisestä on aikaa varmaan kolme, neljä vuotta. Enää ei ole aikaa tai uskallusta tai inspiraatiota kirjoittaa kovin usein, siksi ajattelin osallistua Runotorstaihin. Jos sen myötä taas alkaisi runosuonikin pulpahdella.
Ai minä vai?
- Saskia
- Vajaa kolmekymppisen punapään jorinoita työstä joka on kivaa, työpaikoista jotka vituttavat, harrastuksista joille on liian vähän aikaa, parisuhteesta joka ei aina ole niin helppo ja kaikesta muusta mitä siihen välille jää.
Saskia
Arvoisa lukijani...
...jos tunnistat minut tästä blogista, pidäthän sen omana tietonasi!
Muuta mukavaa
Näin ennen
-
▼
2007
(37)
-
▼
elokuuta
(17)
- Teflon laav
- Näin saat graafikkosi sekoamaan
- Kirjoittamisesta
- Tämä hetki
- Konvergenssi sucks
- Laiskuuden ylistys
- Valkoseinäisestä huoneesta
- Look at all that hair we had
- Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa
- Everything We Got We Got The Hard Way
- Tanssijalkaa kutkuttaa
- Liikunta sucks
- Jalka oven välissä
- Ei oo helppoo Virtasen Matillakaan
- Kaunan parjausta
- Eka viikko takana
- Rakas päiväkirj... Blogger,
-
▼
elokuuta
(17)
Kategoriat
- minäminäminä (14)
- valitus (13)
- venus ja mars (13)
- syvällistä (12)
- duuni (8)
- life sucks (8)
- (teini)angstia (6)
- runotorstai (4)
- opiskelu (3)
- kirjat (2)
- leffat (2)
- liikunta (2)
- mitähä?? (2)
- muzakki (2)
- terveisiä perheestä (2)
- huumöri (1)
- kaunis maailma (1)
- meedia (1)
- meemi (1)
- ruoka (1)
- shoppailu (1)
- valokuvatorstai (1)
8 kommenttia:
Puhutteleva runo. Intoa ja voimia sinulle kirjoittaa vielä monia runoja. Näen, että sinä osaat.
Muutenkin kaikkea hyvää elämääsi, ja tavataan taas täällä runojen merkeissä. Minäkin kirjoittelen tänne, vaikka en ole mikään runon taitaja.
Vastapaistettu leipä on hyvä vitutuksennujertaja ja runosuonen vetreyttäjä:)
sitä vähän jäin ihmettelemään, että kuuluuko se vitutus normaalisti päivän (tai torstain) alkuun? Kuulostaa työuupumukselta tai sen ensioireelta.
Hilkalle kiitokset kauniista sanoistasi!
Araneida, on ollut aikoja, jolloin olen varmasti ollut burnoutin tai vastaavan partaalla, mutta juuri tällä hetkellä en jaksa paneutua työhöni niin paljoa, että siitä voisin uupua. Toisinaan kyllä tulee hetkiä, jolloin ajattelen liikaa ja pulssini nousee. Sitä paitsi en ole oikein aamuihminen... :)
Jaksaisit nyt vain. Jaksoitkin.
Hienoa, ala vaan kirjoittaa taas. Että se vitutus on lämmintä, hmm. nyt senkin tiedän. Hyvä runo.
Helanesille ja Genoveevalle kiitos sanoistanne!
Toivottavasti alkaa runosuoni sykkiä, Runotorstai on siihen oiva paikka. Arkiaamun harmaus on tavoitettu ja vastapaistettu leipä tuo toimistoon (?) alkuvoimaa.
Kirjoita lisää, vaan älä ota sitä tehtäväksesi. Sitku :)
Lähetä kommentti